torstai 27. kesäkuuta 2013

kp 20

...ja lämpöjen lasku :'(

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

kp 16

Inseminaatio tehtiin torstaina kierron päivänä 13.

Munarakkula oli tehnyt kunnon kasvupyrähdyksen. Se oli jo 25 mm. Miettivät tarvinneeko pregnyliä pistääkään, että tuo irronnee itsestäänkin, vaan tökkäsivät kuitenkin. Kohdun limakalvo oli 9.5 mm. Eli ajoitus osui nappiin. Nyt vain kaikki maailman asiat ristiin, mitä voi vain saada ristiin.

Juhannus oli  ja meni rentouttavasti. Hyvää seuraa, rantasaunomista, kokkoa, ruokaa ja oman kullan läheisyyttä.  Kotiin reissusta tullessamme meitä odotti portailla elävä pikkulintu. En haluaisi olla taikauskoinen, mutta pakkokai sitä vähän on olla?

Aikana, jolloin sain keskenmenon, en ollut kertonut vanhemmilleni mitään koko raskaudesta. Yhtenä päivänä vanhempani olivat tulleet reissuiltaan kotiin, ja heitä oli odottanut portailla kuollut pikkulintu. Isä oli miettinyt, että mitähän pahaa nyt on tapahtunut/tapahtumassa. Samana päivänä soitin kertoakseni vanhemmilleni, että olin saanut keskenmenon. Ja silloin kuulin heiltä myös kotiportaille kuolleesta pikkulinnusta.

tiistai 18. kesäkuuta 2013

kp 11

Ensiksikin kiitos ihanaiset kommenteistanne. <3 Toivon toiveistamme juhannustaikojen kautta tottatodellista kaikille.

Sitten ne ultrakuulumiset:

- Kohdun limakalvo 8 mm
- Oikealla yksi 17 mm
- Vasemmalla litistynyt hieman muita isompi rakkula


Eli inseminaatio on torstaina (torstai on toivoa täynnä??) Samalla jatkamme juhannuksen viettoon kohti miehen kotikontuja. 

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

kp 9

Tein pelottavan huomion itsestäni. Enkä haluaisi sitä ääneen sanoa, mutta joskus kai se on sanottava. Minusta on tuntunut vuosi keskenmenoni jälkeen eli vuodesta 2008 saakka, että en minä koskaan tule omaa lastani kantamaan. Se tunne on vain vuosien saatossa vahvistunut. Enkä osaa selittää miksi minusta tuntuu siltä. Yritän vain sydän verillä hyväksyä sen asian. Ja se pieni osa minua haluaa yrittää nuo hoidot, mitä on tarjolla. Tuskaisesti taistellen. 

lauantai 15. kesäkuuta 2013

kp 8

Selailin nettisivustoja lapsettomuuteen liittyen, ja tarrauduin lukemaan seuraavan hoitokertomuksen.

http://www.aumanet.fi/~therezza/Lapsettomuus.htm

*ottaa lakkia pois päästä* ...taistelijasielu! Kertakaikkisesti. En tiedä olisiko minusta noin paljon yrittämään. Vai tuleeko lapsettomuudesta lopulta elämäntapa?Ajattelen silloin tällöin itsekin jo, että lapsiahan tehdään hoidoilla. Hoidoilla lasten tekeminen on ihan normaalia. Niin niitä lapsia tehdään. Ei niitä muuten pystytä saamaan.

Clomit on nyt syöty tähän kiertoon. Kuumia aaltoja ja pääkipua tässäkin kierrossa sivuvaikutuksina.

Olen syönyt jos jonkinlaista vitamiinia ja troppia tässä 8 vuoden aikana. Foolihapot, aspiriinit, monivitamiinit, d-vitamiinit, b-vitamiinit jne jne. Jotenkaan en nyt jaksa yhtään tsempata edes näitten hoitojaksojen aikana ryhtyä syömään taas kaikenmaailman lisävitamiineja vaikka se kai olisi suositeltavaa. Nyt lähinnä nappaan foolihapon silloin kun muistan  (pari kolme kertaa viikossa), monivitamiinia vielä harvemmin. Liekkö sitten usko menny lapsensaantiin vai vitamiineihin.

maanantai 10. kesäkuuta 2013

kp 3

Ai että mua suututtaa!

Meillä mies on soitellu polille ja varaillut aikoja (ihanasti). Nyt kuitenkin homma jäi mun tehtäväksi ja tietäähän se mitä siitä seuraa. No jumalaton ahistus ja ärsytys.

Taustatiedoksi kerrottakoon, että asun sen verran syrjäseudulla, että joudutaan vähän kikkailemaan kahden eri hoitolaitoksen välillä. 

Sain ohjeeksi paikallisesta hoitolaitoksesta soittaa tuohon isompaan hoitolaitokseen ja kysyä, koska siellä on kesätauot (että onnistuuko iui tähän kiertoon). No tein työtä käskettyä ja isommasta hoitolaitoksesta sain vastaukseksi, että heillä on paikalla yksi lääkäri juhannusviikon torstaina ja perjantaina. Että jos varausajat eivät tule täyteen, niin sillä edellytyksellä silloin saattaa päästä hoitoihin, mutta hoitaja ei luvannut mitään. Isommasta hoitolaitoksesta kerrottiin, että juhannuksen jälkeen ajat rauhoitetaan heinäkuuksi synnyttäjille.

Soitin meidän paikalliseen hoitolaitokseen kertoakseni tämän tiedon hoitajalle. Hoitaja kysyi, että sainko nyt luvan aloittaa hoidot vai en? Minä totesin, että no kysyin, että koska on kesätauot, koska sitä minun käskettiin kysyä (ei sitä, että saanko aloittaa hoidot vai en). Sitten sanoin, että kertoivat, että ovat auki juhannusviikolla jne jne...

Lopulta sanoin (turhautuneena) meidän paikalliselle hoitajalle, että varataan se ultra nyt sitten ja mie rupean syömään noita lääkkeitä. Että jos ei onnistu niin sitte ei onnistu. Sitte mennään vaan omin avuin miehen kanssa.


Ärsytyksen syy numero 1:   Kukaan ei taida oikeasti tietää toistensa aikatauluista tai tekemisistä hoitopuolella yhtään mitään.

Ärsytyksen syy numero 2: Äänensävyistä paistoi läpi kiire ja ärsytys, kun soitellaan ajanvaraukseen eikä tiedetä mistään mitään. Potilaan tulisi olla itse itsensä diagnosoinut ja kaikki speksit pitäisi vain kertoa kuin apteekin hyllyltä vähimmän vaivan -periaatteen mukaisesti. Tuli sellainen tunne, että anteeksi kun olen olemassa. Anteeksi kun olen lapseton, ja haluaisin olla olematta. (En minä tätä valinnut itse.)

Ärsytyksen syy numero 3: Synnyttäjät. Niidenkö takia hoitoja ei haluta tehdä lapsettomille. Asia on ihan ookoo kun näin on, mutta ehkä sitä ei tarttis ääneen sanoa. Mulle ois riittäny vaan, että ois sanottu, että kesätauko on silloin ja silloin ja piste. En minä halua kuulla synnyttäjistä lapsettomuushoitojen yhteydessä mitään. Enkä muutenkaan. Heittäkää vain suolaa haavoihin.

Eli minä nyt sitten kuitenkin itse itselleni päätin, että aloitetaan hoidot ja mennään sitten joko inssiin tai sitten vain ovulaation induktiolla eli lääkkeillä, ultralla ja seksillä. Ultra-aika on varattu kierron päivälle 11.

Ja jumantsuikka se on mies, joka tästä lähtien hoitaa nuo ajanvaraukset. Minun  verenpaineet ei kestä :)

lauantai 8. kesäkuuta 2013

kp 1

no alkohan ne.

lämpökäyrää...

perjantai 7. kesäkuuta 2013

kp 31

jösses. Viime viikolla ressasin, että ei vielä alkaisi vuoto, koska menee sitte ajat viikonlopulle. Huokasin helpotuksesta kun ylitettiin ne päivät. Nyt saa sitten ruveta ressaamaan, että alkasivat JO, että ei mene viikonlopulle ajat.. Ihme kierto. Kalenterin mukaan O-aika olisi ollut kp 20, että jos sitä on uskominen niin persiilleen menee???

lauantai 1. kesäkuuta 2013

kp 25

menkkamaista jomotusta tuntuu. Näinkö käy, että hoidot eivät jatku viikonlopulle osumisen takia seuraavassa kierrossa ja sitten on lomatauko. Hullua pidetään jännityksessä. Jos menkat alkavat seuraavan kolmen päivän aikana, niin sitten saa unohtaa hoidot ja lapsettomuuden elokuulle. Ehkä se on ihan hyväkin. Haluaisin nämä hoidot vain alta pois, että mieskin uskoisi ettei minua ole tarkoitettu äidiksi.