kp 18

Saanko esitellä, poikkeava löydös. Nesterakkula koko n. 5 cm. Huomenna punktioon. Oikea puoli (se terveempi) huutaa hoosiannaa.

kp 18

Kokoelma.

Ja lääkäri sanoi, että annokset ovat mulle liian pieniä. Ensi kerralla sitten vähän enempi...


***

Eikä mennyt ihan putkeen mun pistäjällä tänään =) ekasta piikistä tuli verta ja lääke loppui, ja jouduttiin vielä toinen piikki pistämään uudesta putkilosta, ja siitäkin piikistä verta. No tähän  asti onkin mennyt melko mallikkaasti piikittelyt. Välillä pitää vähän koheltaakin näitten hoitojen kanssa.

kp 18

en ole oikein jaksanut päivittää, kun ei ole mitään päivitettävää.

toivon, että voisin kirjoittaa "ihmeitä sittenkin tapahtuu.." --- no ei meidän elämässämme. Ensi kierrossa alkaa inseminaatioon valmistautuminen, jos menkat alkaa niin, ettei laskennallinen ovulaatio osu viikonlopulle.

kp 18

..jos ei tässä kierrossa, niin ei sitten missään?

Kasvujomotukset --tuli
Limat --tuli
ovisplussa --tuli
Lämmön lasku ja nousu --tuli
Mies --tuli :)

Tiistain jälkeen lämmöt nousi ja ovat pysyneet siinä 36,6 - 37,0 tienoilla aamuisin.

Haluaisin toivoa enemmän kuin mitään, mutta pikapuolin nuo lämmöt tipahtavat, jos vanhat merkit paikkansa pitävät.

kp 18

Luin tuossa ariella:n blogia, ja takerrunpa nyt sivulauseeseen. Eli sairaslomiin. Lapsettomuushoidothan eivät pääsääntöisesti kuulu työnantajan palkallisien sairaslomien piiriin (mutta sairaan lapsen hoitaminen kuuluu - totta, kaksi täysin eri asiaa). Ja kuinka moni oikeasti tahtoo selitellä työnantajalleen, että joo.. jouduttiin vähän tökkimään neulalla ja imemään nesteitä munarakkuloista ja parhaillaan sainpa siitä ihan kiitettävät vatsakivut, etten pysty kävelemään. Kun me ei voida saada lasta, niin joudun sitte tekemään niitä lapsia noin.

Voi olla julmaa työnantajaa kohtaan, mutta kolme päiväähän saa olla saikulla (ainakin nykylakien mukaan) ihan vaan työnantajan luvalla. Lienee sitten sama, että sanooko että on vatsataudissa vai vatsakivussa. Kukaan ei kai huomaa pientä nyanssia? Tai sitten menee terkkarille ja sanoo, että nyt on sellanen mahakipu ettei pysty kävelemään, jos sellainen tulee. Minun mielipide (siis vain minun ja todennäköisesti tietenkin ihan vääräkin useimman mielestä), että jos punktiosta tulee oikeasti kipeäksi, niin saa kai sitä jäädä kotiin, niin kuin saa jäädä kuumeessakin. Tai sitte voi mennä kipeänä töihin, morjenstaa ovella, että "ei oikein kestä astua, mutta tulinpahan töihin, kun nämä lapsettomuushoidot on palkattomia".

Minä olen sitä mieltä, että ei lapsettomia tulisi laittaa eriarvoiseen asemaan työyhteisössä sen vuoksi, että joutuu hankkimaan lapsia hoitojen avulla. Olen sitäkin mieltä, että on aivan oikein, että lapselliset saavat jäädä hoitamaan sairasta lasta. Mielestäni lapsettomuus on sairaus, koska sitä varten joudutaan antamaan lääketieteellistä hoitoa. Miten se eroaa muista sairauksista? Siksikö, koska ihminen voi vapaaehtoisesti valita haluaako lapsia?

Kiitos ja anteeksi jos loukkasi jotakuta. 

kp 18

Nyt se on varattu. Aika s-prog -kokeeseen perjantaille.

Hitto, että tuo soittaminen erinäisiin paikkoihin lapsettomuutta koskevien asioiden vuoksi on aina voimia vievää puuhaa. Tuntuu aina siltä, kun joutuu tottatosiaankin myöntämään sen, että minä olen viallinen. Toimimaton, vanha ja romukoppaan joutava vanha tietokone.

kp 18

Ensimmäinen kierto siis menossa noiden vitamore total -luontaistuotteiden kanssa. Sinällään voin yhtyä keskustelupalstallakin löydettyyn, että seksihalut on kyllä lisääntynyt. Nyt sentään jaksaa tehdä vähän edes mieli, kun clomikuurin jälkeen tuntui koko touhu ihan vastenmieliseltä. Muuten en osaa sanoa onko ollut mitään muuta vaikutuksia. Ainakaan ovulaatiokipuilua en ole huomannut. Kun joinakin kuukausina aivan selkeästi yhtenä päivänä kuusta tulee sellainen jomottelumuljutus alavatsalle, niin tässä kuussa vain pientä tasaista jomottelua. Ei piikkejä jomottelussa. Lämpöjähän en saanut enää mitata, ja pystyinkin olla mittailematta (jonkin aikaa). Sitten retkahdin. :( Hyi minua! ja anteeksi. Olen selkeästi lämmönmittausriippuvainen.  No, joka tapauksessa lämmöissä kp 13 aikoihin ne tipahtivat 36,5sta 36een ja vasta tänään sitten nousivat takaisin tuohon 36,5een. Eli jos nyt johtopäätöksiä tästä pitäisi taas vetää, niin ei varmaan tarvitse tässäkään kuussa jännittää, että jokohan sitä nyt onnistuisi.

Limoista ei pysty myöskään tässä kuussa tekemään minkään sortin johtopäätöksiä, koska kiitos vitamoren, niin tässä kuussa meillä on ollut oikein mukavia hetkiä mieheni kanssa. Ja sehän vaikuttaa suoraan lima-analyysiin.

Olen tässä miettinyt, olisiko tämä kierto hyvä kierto käydä progesteronikokeessa. Sinällään kun muusta elämäntilasta johtuen ei nyt ennen ensivuotta muutenkaan ole mahdollista aloittaa hoitoja, niin ajattelen sitten etten nyt niin innolla hingu sinne verikokeeseenkaan. Lähete silti on. No .. jää mietittäväksi. 

Eli elämä jatkuu ja ensi vuosi ja hoitojen alkuun tosissan polkaiseminen lähenee omaa verkkaista tahtiaan.