kp15

sitä elelee ihan niinku muutkin. Käy töissä. Nukkuu. Syö. Harrastaa. ...ja sitten vatsalle ilmestyy golfpallo, joka kävellessä muistuttaa olemassa olostaan. Juoksen täysillä etten tuntisi kipua. Tunnen silti, vaikka se katoaakin hetkeksi. Pysähdyn keskelle metsää ja valuutan pari tuskaista kyyneltä. Vihaan tätä tyhmää toimimatonta kroppaani. Vihaan.

kp 6

Sitä muuta elämää :)

Olen yrittänyt hoikistua elokuuksi, ja ainakin alku on ollut ihan hyvä. Pieni notkahdus oli siinä hoitojen aikana, mutta siitäkin selvittiin. Nyt olen taas koittanut löytää kadonnutta itsekuria ja tuloksia syntyy.

9. Helmikuuta mitat:
- 61 kg
- Lantio 98 cm
- Navan ympärys 85 cm
- Vyötärö 78 cm

Ja tilanne tänään (eli n. 3 kk myöhemmin)
- 57,8 kg
- Lantio 94 cm
- Navan ympärys 78 cm
- Vyötärö 72 cm


Lopetin hiilareiden syömisen illalla kokonaan ja se tuotti yllättäviä tuloksia. Paino notkahti 1,5 kiloa. Makeat on muutenkin kyllä jääneet pois (paria palaa suklaata/päivä lukuunottamatta). Mitään tavoitetta mulla ei ole. Pääasia, että on kiva treenata ja hyvä olo. Ja tokihan se kummasti motivoi, että häämekko laskeutuu hienosti.. Laskeutuu jo nyt, eli enää ei tarvi ainakaan kovin paljoa pudottaa painoja ja senttejä.

Mutta niin.. Tää on ollut ihan palkitsevaa ja saanut hyvälle tuulelle.

kp 26

En ole kertonut kenellekään tästä lapsettomuudesta. Nyt kuitenkin olen rohkaistunut ja pari kertaa puhunut asiasta eräälle ystävättärelleni.
Ja tuon asian ääneen sanominen ei tee tästä lapsettomuudesta yhtään helpompaa hyväksyä. Tunnen vain enemmän ja enemmän itseni ulkopuoliseksi.