keskiviikko 16. tammikuuta 2013

kp 24

Kyyneleet, missä olette kun teitä tarvitsen. Olen juuri nyt, tänään ja tällä hetkellä niin täynnä kaikkea ahdistavaa, että itku saattaisi tuoda helpotusta. Samalla niin väsynyt, etten jaksa itkeä.
Alkuviikon olen psyykannut itteäni, että kohta soitan ja varaan ajan ensikäynnille. Kohta.. kohta.. ihan kohta.Tällä viikolla! Muuten olen jumissa tässä hetkessä. 
Väsyttää mennä töihin. Väsyttää alkaa iltaisin lukemaan. Nukkuisin, jos saisin unta. Menkat alkavat neljän päivän päästä. Sitten tämä alakulokin valuu kuolleen munasolun matkassa pönttöön. Ja elämä alkaa alusta. 


2 kommenttia:

  1. I feel you! Olin ihan älyttömän ahdistunut eilen. En ollut vielä koskaan yrityksen aikana kokenut sellaista. Se oli ihan kamalaa.
    Täällä kp 22 ja menkat alkaa myös täällä neljän päivän päästä.
    Elämä alkaa kerran kuusta alusta. On se hassua, miten pahasti tämä raskauden toivominen rytmittää elämää.
    Rutistus sinne. Ja nyt huomenna otat puhelimen käteen ja soitat. Sitten se on ohi ja asiat menee eteenpäin. Voimia <3

    VastaaPoista
  2. kiitti. Otin ja soitin. Voimia itsellesi!

    VastaaPoista