keskiviikko 28. elokuuta 2013

kp 24

...turhautumista taas.

Tuntuu, ettei ole voimia nyt mihinkään. On se aika elämästä, kun taas koetellaan vähän jokaisella elämän osa-alueella. Ja kaiken kruunaa nämä fyysiset epäonnistumisen tuntemukset, jotka kaapivat kirjaimellisesti sisuskaluja terävällä haravalla.

Eli tämä kierto on mennyt tähän asti jotakuinkin niin, että ovulaatio tapahtui/tai piti tapahtua maanantaina kp 15. Sitten kp16 alkoi se selkäkipu, joka kesti neljä päivää. Samalla turvotti aivan sairaan paljon. Kirosin  clomit ja muut mömmöt alimpaan manalaan. Alavatsa on ollut sellainen, että olen tuntenut sen olemassa olon aivan kokoajan pienenä kipristelynä ja särkynä. Ja taas manaan mömmöt sinne minne kuu ei kumota.

Lämmöt ovat pysytelleet kohtalaisen pitkään kohtalaisen ylhäällä.. Kunnes sitten eilen tipahtivat siihen 36,4. Samalla tipahtivat viimeisetkin toivonmuruset tällekierrolle.Tänään on siis laskelmien mukaan piinapäivä numero 9. Ja jotta voisin lopettaa lopullisesti toivomasta, tein pisteeksi iin päälle raskaustestin, johon läsähti YKSI punainen vahva viiva. Ei muuta lisättävää. 

3 kommenttia:

  1. :( Siis tuo testi...

    Tuttuja tunteita, paitsi sä tunnet kyllä kiertosi niin hyvin, etten voi kuin ihmetellä. Ja mikä ihme tuossa kp 9:ssä on? Mulla kaikissa luomukierroissa rintojen aristus loppui siihen päivään, kuin seinään. Silloin sitä osasi jo alkaa odotella kuukautisia.

    VastaaPoista
  2. Pitäsi varmaan opiskella vähän, kun muakin kiinnostaisi tietää, että mitä tuolla sisuskaluissa oikein missäki vaiheessa tapahtuu.. mikä siinä hedelmöittymisessä on niin vaikeaa? vai onko se ongelma siinä välillä.. miettii ihan hulluja ajatuksia niin kuin että onko ne johtimet liian ahtaat, että vaikka hedelmöittyminen tapahtuisikin niin sitten se reppana tukehtuu sinne. Vai onko kohdun limakalvoissa joku vika, ettei siihen voi tarttua. Muutama pikku kysymys, mitä haluaisin tietää naisen anatomiasta... :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samoja ajatuksia täällä. Kaikkea on tullut mietittyä, just niitä ihan hulluja juttuja. Mä oon ajatellut, et jos se munasolu irtoaa, mut eksyy johonkin väärään paikkaan, tyyliin katoaa vaan mun sisuksiin, eikä ne fimbrat vai mitkä ne on, poimikaan sitä munanjohtimeen :o

      Samoin oon miettinyt tota kiinnittymistä. Että mun limakalvossa on joku peruuttamaton vika ja kukaan ei koskaan ota siihen kiinni.

      Oon aina haaveillut lääkärin ammatista, ajatellut vaan, että en mä kuitenkaan pääsis lääkikseen, joten mitä turhaan edes hakea. Onneks voi tälleen 'harrastusmielessä' toteuttaa intihimojaan. Aihe nyt ei välttämättä oo kauheen kiva :/

      Poista